Coronaviruset och covid-19: Nya skärpta nationella föreskrifter för att bryta den ökade smittspridningen Läs mer om covid-19 och coronaviruset och hur Örnsköldsviks kommun hanterar coronapandemin.

Stäng

Denna artikel är äldre än 6 månader och är kanske inte längre aktuell.

Träffpunktsverksamheten ska nå nya grupper

(Informationen nedan ges även på finska)

Hösten 2019 genomförde välfärdsförvaltningen en genomlysning av kommunens träffpunktsverksamhet. Utifrån utredningens resultat kommer förändringar av verksamheten att ske, både vad gäller antalet träffpunkter och innehåll i form av vilka aktiviteter som erbjuds. Den nya inriktningen för träffpunkterna kommer att påbörjas under våren

Antalet permanenta träffpunkter i kommunen minskas till förmån för fler så kallade satellit-träffpunkter. Satelliterna innebär att träffpunktsverksamhet erbjuds på andra platser och i andra lokaler än vård-och omsorgsboenden. Det kan till exempel vara i bygdegårdar eller andra hyrda lokaler runt om i kommunen. Redan idag finns satellitverksamhet i bland annat Skorped, Sörflärke och Myckling.

Förändringen är ett led i att stärka träffpunkternas uppdrag som är att arbeta förebyggande och hälsofrämjande för målgruppen 65 + med syfte att förebygga fysisk, psykisk och social ohälsa. Detta i sig förväntas kunna senarelägga behovet av insatser från socialtjänsten.

– Träffpunkterna är uppskattade och för att verksamheten ska fortsätta fylla en viktig funktion behöver den också utvecklas. Vi vill erbjuda en modern, utåtriktad träffpunktsverksamhet som arbetar förebyggande och hälsofrämjande och som kan möta morgondagens behov hos våra medborgare, säger Lena Hurtigh avdelningschef för ordinärt boende där även träffpunktsverksamheten ingår.

Genom att flytta ut träffpunktsverksamheten i samhället ökar också möjligheten att erbjuda nya aktiviteter som kan tilltala seniorer som idag inte tar del av verksamheten.

– Jag vill understryka att inom den goda samverkan som träffpunktsverksamheten har med finskspråkiga medborgare, utifrån vad som åligger kommunen som del i det finska förvaltningsområdet, sker inga förändringar vare sig vad gäller samverkan eller planerade aktiviteter. Detsamma gäller påbörjad samverkan med samiskspråkiga medborgare inom ramen för arbetet i samiskt förvaltningsområde, säger Lena Hurtigh.


Tapaamispaikkatoiminnan tulee tavoittaa uusia ryhmiä
Syksyllä 2019 hyvinvointihallinto toteutti kunnan tapaamispaikkatoimintaa kartoittavan selvityksen. Selvityksen tulosten perusteella toiminnassa tullaan tekemään muutoksia sekä tapaamispaikkojen määrässä että sisällössä tarjottujen aktiviteettien osalta. Tapaamispaikkojen uusia suuntalinjoja aletaan soveltaa kevään aikana.

Kunnan pysyvien tapaamispaikkojen määrää vähennetään lisäämällä ns. satelliitti-tapaamispaikkojen määrää. Satelliiteilla tarkoitetaan sitä, että tapaamispaikkatoimintaa tarjotaan muissa paikoissa ja tiloissa kuin hoito- ja hoiva-asuntoloissa. Näitä paikkoja voivat olla esimerkiksi kotiseutumuseot tai muut vuokratut tilat eri puolilla kuntaa. Jo nyt satelliittitoimintaa on muun muassa Skorpedissa, Sörflärkessä ja Mycklingessä.

Muutos on yksi vaihe työssä, jonka tavoitteena on kehittää tapaamispaikkoja, joiden tehtävänä on tarjota kohderyhmälle yli 65-vuotiaat ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa, joka vahvistaa hyvinvointia ja siten ennaltaehkäisee fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia ja sosiaalista eristäytymistä ja yksinäisyyttä. Tämän sinänsä odotetaan siirtävän sosiaalipalvelujen tarvetta myöhemmäksi.

– Tapaamispaikat ovat arvostettuja ja toimintaa täytyy myös kehittää, jotta se jatkossakin täyttäisi tärkeän tehtävänsä asettamat vaatimukset. Haluamme tarjota nykyaikaista, ulospäin suuntautuvaa tapaamispaikkatoimintaa, joka on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää ja vastaa kuntamme asukkaiden tarpeita myös tulevaisuudessa, sanoo Lena Hurtigh, osastopäällikkö/tavalliset asunnot, joihin sisältyy myös tapaamispaikkatoiminta.

Siirtämällä tapaamispaikkatoiminnan yhteiskuntaan saadaan myös parempi mahdollisuus tarjota uusia aktiviteetteja, jotka kiinnostavat niitä senioreja, jotka nykyisin eivät osallistu toimintaan.

– Haluan viittaamalla kunnan velvollisuuksiin suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvana kuntana painottaa, että tapaamispaikkatoiminnan hyvässä yhteistyössä kunnan suomenkielisten asukkaiden kanssa ei tapahdu mitään muutoksia yhteistyön eikä suunniteltujen aktiviteettien osalta. Sama pätee käynnistettyyn yhteistyöhön kunnan saamenkielisten asukkaiden kanssa saamen kielen hallintoalueeseen liittyvän työn puitteissa, sanoo Lena Hurtigh.


Aktuelltartikel publicerad av: Elisabeth Bårman

 Kontakta oss

Ytterligare information
Lena Hurtigh,
avdelningschef ordinärt boende, 070 – 190 89 65

Lisätiedot
Lena Hurtigh, osastopäällikkö/tavalliset asunnot, 070 – 190 89 65


Mer information